EuroParkilla työskentelee ihmisiä monenlaisissa tehtävissä niin asiakaspalvelusta huoltotehtäviin ja taloushallinnosta myyntityöhön. Tekninen huoltomies Vili Vuorela on ollut talossa jo vuodesta 2015 – ensin AutoParkilla, sitten yritysfuusion myötä EuroParkilla vuoden 2023 alusta alkaen.
Pysäköinninvalvonnasta liikkeelle
Vilin työura yrityksessä käynnistyi pysäköinninvalvonnasta. ”Tulin vuonna 2015 taloon valvojaksi, ensin tuntityöntekijänä, sitten täysipäiväisenä”, Vili kertoo.
”Vuonna 2017 lähdin opiskelemaan ajoneuvotekniikan insinööriksi, minkä myötä siirryin takaisin tuntityöntekijäksi. Vähitellen vuosien kuluessa aloin tehdä enemmän huoltotoiminnan puolen tehtäviä.”
Vastuuta on tullut matkan varrella lisää, ja toukokuun 2023 alusta lähtien Vili on toiminut EuroParkilla teknisenä huoltomiehenä vakituisessa kokoaikaisessa työsuhteessa. ”Työnkuva on monipuolistunut, ja koen että se on myös omaa ansiotani – olen halunnut tehdä työt hyvin.”
Ongelmanratkaisua ja asiakkaiden auttamista
”Työssä parasta on se, että voi ratkoa ongelmia. Se on kivaa ja palkitsevaa, koska pieniä onnistumisen tunteita tulee suhteellisen tiheään tahtiin päivän aikana.”
Vili on kartuttanut ammattitaitoaan roimasti vuosien varrella, ja nyt hänellä on vahva osaaminen huoltotyöstä. ”Oma tietotaitoni laitteiden kanssa riittää jo pitkälle, jos jotakin vikaa ilmenee. Useimmiten mieleen tulee jo nopeasti ajatus siitä, mistä voisi kiikastaa”, hän sanoo.
”Törmään päivittäin asiakkaiden kanssa, ja on mukavaa päästä auttamaan heitä. Pääsääntöisesti tilanteissa suoraan saamani palaute on positiivista”, Vili toteaa.
Näkymiä pysäköintialalle
EuroParkin alkuvuodesta toteutunut fuusio AutoParkin kanssa näkyy myös Vilin työssä konkreettisesti. ”Seuraavaksi haluaisin päästä tutustumaan vanhan EuroParkin huoltoporukkaan paremmin”, hän sanoo.
Vili kertoo, että työ on avannut hänelle laajan näkymän pysäköintialan toimintaan. ”Työssä pääsee olemaan tekemisissä monipuolisesti eri yhteistyökumppaneiden kanssa, myös kansainvälisten. Verkosto on yllättävän laaja. Ala on kuitenkin sen verran pieni, että täällä kyllä tunnemme toisemme.”